Kuvia 27.06.2019
Kauniin pilvipoutaisen torstain alkuillassa kokoontui lähtöpaikalle seitsemän motoristia. Kerhon läntisen konferenssin edustaja, Peltipötsin vävypoika, oli houkutellut ajolle mukaan isänsä ja motoristikaverinsa. Urkukylästä oli ajolle uskaltautunut jäsenen mukaan myös kunniakkaaseen kerhoomme kuulumaton noviisi.
Peltipötsin vetäessä letkaa tutuinta reittiä, he eivät olleet hädin tuskin päässeet ”metsätaipaleelle” kun perinteinen sanonta ”Loud pipes save lives!” osoitti paikkansa pitävyyden. Peuraemä vasansa kanssa loikkasi parin metrin päästä ojasta onneksi kohti Metsähallituksen omistamia pöpelikköjä!
Messinkimasu oli jo tovin ehtinyt odotella pääryhmän saapumista. Kaksi Krakatauta ja kaksi Harmagedonia oli tilausten määrä. Kaksi noviisia tyytyi seurailemaan muiden suorituksia. Kerhomerkkivastaavan tilauksen ”Tappajaperunat” herättivät pelonsekaisia tunteita muissa jäsenissä ja häntä varoiteltiinkin ottamasta liian suuria palasia kerralla.
Niin vain kävi, että noviisimme suoritti jäsenyyteen vaadittavan Harmagedon-annoksen. Hän sai raikuvat aplodit ja samalla hänelle tehtiin jäsennumerovaraus. Kerhon kunnioitettava Australian hallitus tarkistaa suorituksen ja seuraavassa täysistunnossaan vahvistaa suorituksen sekä myöntää jäsenyyden.
Lautasten tyhjennyttyä seurueemme hajaantui. Pääjoukko ajeli paluumatkan urheiluopiston sivuitse lasitehtaan reittiä. Pirkanmaan puolella oli taas tien varren pelloilla ihmeteltävää: peuroja oli enemmän kuin yhdessä kädessä sormia. Olkaamme siis varovaisia kaikilla ajoillamme: nautitaan pihvit lautaselta eikä pyörän ohjaustangolta!
