Kuvia 02.07.2022
Upean aurinkoisena lauantaiaamuna kokoontui neljä motoristia tutulle lähtöpaikalle. Messinkimasu oli lähtenyt varhain liikkeelle, jotta varmasti ehtii Jokeriajolle mukaan. Kerhomerkkivastaava oli saanut houkuteltua kyytiläisen murisevan kulkupelinsä takapenkille.
Road captain Peltipötsi lähti vetämään letkaa Valkeakosken suuntaan ja muutama sadepilvi osui heidän kohdalleen, mutta ennen Pälkänettä aurinko porottikin jo täysin kirkkaalta taivaalta nostaen lämpötilan 26 asteeseen. Ensimmäinen jaloittelu- ja juomatauko pidettiin ostoskeskus Tuulosen laajalla piha-alueella.
Matka jatkui Padasjoen kautta vanhalle nelostielle, mistä seurue teki koukkauksen todellisille mutkateille, osuipa reitille muutaman kilometrin mittainen soratien osuuskin. Päivän ensimmäinen etappi oli Pulkkilanharju, kuuluisan kesäkahvilan pihassa kahvittelimme ja nautimme viilentävistä jäätelöistä, olihan lämpötila kohonnut jo 30 asteeseen!
Kauniiden harjumaisemien ihailun jälkeen käänsimme pyörien keulat päivän varsinaisen käyntikohteen suuntaan. Peltipötsi oli koko talven ajatellut kesäisiä kalareissuja ja helposti löytyikin Jokeriajolle ”Suomen vapaa-ajankalastusmuseo” Asikkalassa. Päästyämme pihaan olikin hämmästys suuri, kaikki parkkipaikat vaikuttivat olevan täynnä, jopa nurmikkoalueilla oli matkailuautoja ja -vaunuja. Koiranäyttely agilitykisoineen sattui samalle päivämäärälle. Neljälle pyörälle kuitenkin löytyi kohtuullisen rauhallinen ja samalla myös kaukainen nurkkaus.
Museosta löytyikin paljon katseltavaa lähinnä legendaarisen Rapalan historiaan liittyvää, olipa siellä kuvun alla esillä se aivan ensimmäinenkin uistin, heti tuli mieleen Roope Ankan ensimmäinen lantti lasikuvun alla. Näyttelyitä oli kahdessa kerroksessa, joten nähtävää riitti! Ajovarusteissa kävely lämmitti niin sisällä kuin ulkona, joten oli mukava lähteä huristamaan kohti omaa ravintolaamme.
Normaalista ajelusta poiketen Jokeriajolla ei saa statustaan nostettua, vaan tarkoituksena on tutustua ravintolan muuhun tarjontaan. Ruokalistaa selatessa pyrkivät suupielet ylöspäin, niin hupaisia ovat ruoka-annosten nimet. Aikansa listaa tutkittuaan Road captain päätyi ”Vuoristoneuvoksen pippuripihviin”. Väkeä oli melkoisesti paikalla, joten ulkona pyöreän pöydän ääressä odottelimme annoksiamme melkoisen tovin. Mutta hyvässä seurassa aika kului mukavasti. Tälläkin kertaa maukkaat annokset katosivat auringon valolta piiloon hyvin nopeasti. Kiittelimme henkilökunnan todeten, että jo ensi torstaina palaamme ”oikeiden pihvien” ääreen.
Kotimatkan reitiksi valittiin yksissä tuumin nopein mahdollinen, mikä osoittautuikin hyväksi ratkaisuksi. Todellinen kaatosade yllätti Kylmäkoskella, mutta mukava ajelu lämmitti mieltä ja ajatukset kääntyivät taas tulisiin pihveihin.
