Kuvia 11.05.2023
Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja prätkän lämpömittari näytti ihan pikku riikkisen yli 20 astetta, kun yksitoista kerhomme jäsentä kokoontui jo legendaariseksi muodostuneelle lähtöpaikallemme. Talven aikana katoksellinen ”odotusaulamme” oli purettu, mutta lähtöseremoniat hoituivat mainiosti taivasalla. Road captain Peltipötsi riemuitsi suuresta osallistujamäärästä todeten, että myös eteläisen osakunnan edustaja Messinkimasu tulisi olemaan tilaisuudessa mukana omia reittejään ajellen. Yksi kerhomme täysivaltaisista jäsenistä oli tärvellyt käsivartensa talviliikuntaurheilussa ja joutui tyytymään kyytiläisenä olemiseen, mutta jo lähtöruudusta soitimme tarkistuspuhelun Australian hallitukselle suoritusta koskien. Meille vastattiin, että suoritus hyväksytään sellaisenaan, jolloin mitään kikkailuja ei tarvitse suorittaa.
Tasan ilta kuudelta seurue jyräytti ärjyvät kulkupelinsä käyntiin ja Road captain lähti vetämään letkaa. Lämmin tunne sydänalassa ja kunnioitus kerhon historiaa kohtaan, hän totesi jäsenen numero 1 olevan peränpitäjänä! Muutaman risteyksen jälkeen hän sai kerättyä nälkäiset heimoveljet peräänsä, ja varsinainen ajo sai alkaa. Kevään ensimmäiseksi reitiksi hän oli valinnut sen kauneimman Teuron kylän ja Hämeen Härkätien kautta kulkevan mutkareitin. Ensimmäinen ajo toteutetaan perinteisesti ”ruosteenpoistona”, koska kaikilla osallistujilla ei varmaankaan ole paljoa kilometrejä takana kaksipyöräisen ”stongaa” puristaen. Reitiltä löytyy mukavasti sekä hidasta mutka-ajoa vastaohjausta harjoitellen, sekä nopeampaa maantieajoa.
Seuruetta oli vastassa Messinkimasu tilauksensa jo päivällä tehneenä: Krakatau-purilainen oli jo valmistumassa, kun suurin seurue jyräytti sillan alitse pihaan. Sydäntälämmittävien tervetulotoivotusten ja halausten jälkeen oli tilausten vuoro. Ravintolan henkilökunta kertoi meille riipaisevan uutisen: Krakatau-annos poistuu valikoimista ajanhetkellä ”sitku”. Statuslaskentaamme ajatellen listalla säilyvät:
- Harmagedon
- Harmagedon-purilainen
- Krakatau-purilainen
jotka kaikki antavat kukin yhden pisteen maineikkaan kerhomme statuslaskennassa.
Tästä intoutuneena kyytiläisenä ollut jäsenemme tilasi Krakatau-annoksen kermaperunoineen ajatuksenaan päästä osalliseksi äärimmäisen suurta ja huikeaa kunnioitusta herättävää Krakatau-Klania. Lämpimästä illasta nauttien seurue Messinkimasun johdolla varasi koko ulkoterassin käyttöönsä. Keväiseen iltaan ruoka-annoksia tuotiin ”hissuksiin”, joten yhteinen ruokailu ei tällä kertaa tuntunut olevan mahdollista.
Messinkimasu suoritti Krakatau-hampurilaisurakkansa ensimmäisenä ja siitä ilta eteni kohti huipennusta, sitä oikeaa Krakatau-suoritusta! Mutta niin vain kävi nolosti kerhomme jäsenelle, joka oli suorittanut myös Ravintola Hookin siipihaasteen: Krakatau sai selätysvoiton, eikä klaani saanut uutta jäsentä!
Auringonlaskua kohti seurue lähti Urheiluopiston mutkareittiä pitkin. Ensimmäisen kauriin letkan kärki kohtasi ennen kievaria, tämä yksilö älysi tehdä täyskäännöksen ja poistua takaviistoon vasemmalle. Seuraava nelijalkainen uhmasi kohtaloaan ja loikkasi Peltipötsin editse lähellä urheiluopistoa, molemmat selvisivät onneksi säikähdyksellä. Isolta tieltä Mr. Bitti jatkoi kotiinpäin ja pääjoukko jatkoi emeritus road captain Veijon ehdotuksesta Koijärven tunnelmallisten mutkien kautta kotiinpäin. Yksitellen seurue hajaantui hämärtyvään alkukesän iltaan, odottaen jo kahden viikon kuluttua toteutuvaa ajelua, jolloin taas pääsemme herkullisten ravintola-annosten ääreen.
